Syksyn sieniretkistä osa 1: Viikki 27.9.

Galleria

Sienet ovat biologian saralla heikko kohtani. Olen niitä nasselista asti keräillyt lähimetsästä äitini kanssa. Kyse siinä ei ole niinkään niiden yksityiskohtaisesta oppimaan tuntemisesta, vaan sen aarteenmetsästyksen kaltaisesta jahdista pitkin mettiä. Lajia on niin monenlaista, että usein saa vain ihmetellä löytöjen moninaisuutta. Kaikki eivät ole syötäviä, mutta se ei  haittaa. Saan suunnattoman nautinnon siitä, kun unohdan itseni tuijottelemaan ja tutkimaan niiden erikoislaatuisuutta metsien kätkemänä.

Vasemmalla myrkkynääpikkä (Galerina marginata), oikealla kuusilahokka (Hypholoma capnoides)

Kuva 1. Vasemmalla myrkkynääpikkä (Galerina marginata), oikealla kuusilahokka (Hypholoma capnoides). Kuvan lajeja ei usein sekoiteta keskenään.

Kuva 2. Ylempänä kaksi suppilovahveroa, alempana yksi rustonupikka.

Mentiin sienestämään opiskelukavereiden kanssa, jotka ovat myös biologeja. Jokaisella meillä on omat syventymisen alamme, mikä tekee monialaisesta joukkiosta innokkaan mutta myös syvän oppimiskokemuksen. Jokaisen ”linssit” ovat suuntautuneet hieman eri tavalla. Minä sieniin, toinen lintuihin, kolmas ekosysteemitason ilmiöihin. Sieniä löytyi aikas laajasti. Syyskuussa oli sadellut enemmän, mikä oli vauhdittanut kasvua.

Myrkkynääpikkä ja kuusilahokka

221

Limasieniä maiskuttelemassa hajoavaa puuta. Ovat geneettisesti lähempänä ameeboja kuin sieniä.

Kuvan 1  myrkkynääpikkä sekoitetaan helposti koivunkantosieneen, jota jätetään sen takia monesti keräämättä. Molempien sienten lakit muuttavat väriä ja kuviota kosteuden mukaan. Kuvan myrkkynääpikän väri kertoo kosteasta ympäristöstä.

Kuvasta huomaa myrkkynääpikän selkeän tuntomerkin, nimittäin valkoisen jalanmyötäisen seitin, mitä sienen jalan pinnalla on. Koivunkantosienen jalassa taas on ulostörröttäviä mustia suomuja. Monilta tämä tuntomerkki jää huomaamatta siksi, että sieni otetaan jalasta kiinni hypistellen, jolloin tämä tuntomerkki helposti katoaa näkyvistä. Siksi sieniä pidellään kuvan mukaisella tavalla. Myrkkynääpikkä kasvaa usein kuusen kannoilla, kun taas koivunkantosieni nimensä mukaisesti koivulla.

Kuusilahokka on herkullinen kauppasieni, jota sekoitetaan muiden kannolla kasvavien sienten lisäksi kitkerälahokkaan. Kitkerälahokka on kuitenkin maultaan kitkerä (suosittelen maistamaan vain osaavan tyypin läsnäollessa) ja sen heltat ovat rikinkeltaiset. Kuusilahokan heltat taas ovat hyvin vaaleat, kuten kuvasta voi huomata. Molemmilla heltat kuitenkin tummuvat mustemmiksi itiöiden kehittyessä, mutta helttojen värin pystyy silti huomaamaan.

Suppilovahvero ja rustonupikka

12084242_10205907557822463_37495978_n

Jokin loisikka -suvun edustaja. Loisivat nimensä mukaisesti, useimmiten kasvien juurilla.

Monien mieli vetää sienimetsään suppilovahveron takia. Sieni kasvaa yleisenä, runsaana, on helppo tunnistaa ja on monikäyttöinen. Sitä uskaltavat monet epävarmemmatkin kerätä. Perustiedot sienen rakenteesta on suppilovahveroakin kerätessä hyvä pitää mielessä, erityisesti heltat. Heltoilla tarkoitetaan lakin alapinnan säteistä rakennetta, jotka muistuttavat välillä veitsenteriä, välillä ulospäin törröttäviä suonia. Suppilovahveroilla heltat muistuttavat enemmän jälkimmäistä muotoa; Ne ovat hyvin vaatimattomat ja väljät. Sillä sienen pystyy kuitenkin erottamaan rustonupikasta, jolle sienikirjat ovat antaneet yhden ristin, tarkoittaen lievästi myrkyllistä. Rustonupikalla ei nimittäin ole ollenkaan helttoja, ainoastaan silmin nähtynä sileä ja tasainen pinta. (Kuva 2.)

Retki oli varsin antoisa. Oheisissa kuvissa on esitetty muita löydöksiä. Eräs hauska yllätys on kuvassa 3, jossa maassa olevasta linnunpesästä kasvoi karvarouskuja a.k.a karvalaukkuja. Tässä oli syksyn sieniretkien osa 1. Metsä oli helposti saavutettavissa oleva lähiön metsä, josta ei ennakolta kuvittelisi löytyvän näin monipuolista saalista. Monesti mielenkiintoisia asioita on aivan vieressämme, kun lähtee uteliaasti ja avoimesti liikkeelle.

210

Kuva 3. Karvarouskuja kasvamassa linnunpesästä.

12047717_10205907557702460_1985184086_n

Jänönkorva -suvun laji. Nimensä mukainen otus.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s